maanantai 13. huhtikuuta 2020

Kassis-passio

Henkilökunta on yrittänyt keksiä pääsiäisaiheista postausta. Rairuoho jäi kasvattamatta ja suklaamunat hankkimatta, mutta passionhedelmiä tuli ostettua. Niistähän voisi keksiä jonkin vitsin, henkilökunta mietti.

Ei tarvinnut keksiä, tuli muuta raportoitavaa. Oma kärsimysnäytelmä. 

Kassiselle sattui eilen aamupäivällä pieni haaveri. Hän rallitteli, ilakoi ja villikoi ympäri asuntoa ja parveketta, ja sitten hän alkoi jättää jälkeensä verisiä tassunjälkiä. Hän oli repäissyt toisen takatassunsa ison anturan johonkin niin, että siitä oli pitkä, ohut ihosuikale melkein kokonaan irti. 

Haava hoidettiin kotikonstein, mikä ei ollut helppoa, sillä Kassinen ei halunnut olla hoidettavana. Hän kiemurteli ja huusi, ja lopulta hänet oli käärittävä pyyhkeeseen. Tassussa ei saatu pysymään sidettä, joten roikkuva ihosuikale vain leikattiin kokonaan irti ja haavaa putsattiin. Verenvuoto onneksi loppui nopeasti ja Kassinen päästettiin vapaaksi. 

Henkilökunta epäilee, että haava tuli parvekkeen kukkapöydästä, jos Kassinen rallitellessaan sinkoili varomattomasti sen päälle ja pois. Tässä kuvassa hän muuten on mielestään jo täysin toipunut vammastaan (ensimmäisestä ja hirveimmästä hoitotoimenpiteestä on kulunut n. 10 minuuttia) ja haluaisi takaisin parvekkeelle. Ei päässyt.

Iltapäivällä haava näytti tältä, eli ei pahalta. Muutama karva on liimaantunut haavaan mutta muuten se on puhtaan ja kuivan näköinen.

Kiitos Yliopiston Apteekin laajojen aukioloaikojen, henkilökunta sai hankittua Vetramil-hunajavoidetta, jonka pitäisi edistää haavojen paranemista. (Tuike sai sitä tassuihinsa niiden ollessa kipeitä, kiitos vinkistä Emännälleen!) Kassiselle laitettiin ensimmäinen satsi ainetta hänen torkkuessaan, eikä hän tuntunut juuri noteeraavan koko tapahtumaa. Hän ihmetteli hieman voimakasta tuoksua, muttei koettanutkaan nuolla voidekerrosta pois.

Seppo kyllä huomasi voiteen ja oli hyvin kiinnostunut sekä itse putkilosta että Kassisesta.

Tassu ei onneksi taida olla kipeä, sillä Kassinen näytti tältä kun sitä tarkastettiin, kuvattiin ja hoidettiin.

Alkuperäisen passionhedelmävitsin passionhedelmät käytettiin kakkuun.

10 kommenttia:

  1. Oi, mikä hieno kakku! Täälläkään ei ollut rairuohoa eikä niitä munia eikä edes pääsiäiskoristeita - voivoi. Vaan eipä mittään, kotona on ikikoriste herra Viiru eli mister Biiru.
    Toivotamme teille Hyvää Pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viiru on varmasti kodin kaunein koriste! - Kassinen ja Seppo

      Pääsiäistoivotukset takaisin näin jälkikäteen! :)

      Poista
  2. P.S. Pikaista paranemista sulle, Kassinen! Meillä piika käyttää kans sitä verpamiilia omiin käpäliinsä. Minun käpälät ei sitä tartte. Toivoo Viiru.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Viiru! Ihmisen mielestä tuoksuu kait hyvältä, vaikka minun mielestä ei. Onneks sinä et tarvii, vaikka en tarviis kyllä minäkään. - Kassinen

      Poista
  3. Auts. Mutta tehdessä sattuu. Riehuminen on kuitenkin kivaa - Pepsi ja Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei voi riehumista lopettaa pienten haavereiden takia! - Kassinen

      Poista
  4. Huh, onneksi oli noin pieni haava ja hoitui kotikonstein! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei tarvinnut etsiä eläinlääkäriä pääsiäissunnuntaina! :O

      Poista
  5. Kassinen, ekkö sä tiedät, että pitää mennä hilijaa ja matelaattee?! Oot taatusti kuvitellu olevas trulli ja lentäny suoraan johonkin terävään. Noh, onhan haavottumisessa se hyvä puoli, että palvelusväki hellii ja hoivaa (ja hoitaa välillä pakolla..) Paranemisia.
    - Rokkimimmit -
    Jaa juu, muistakaa tassukoristelu äkkiä tuohon kakkuun ennen kuin sitä kukaan syö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kassinen on tosi trulli joo. Sellainen meno ja juoksentelu aina välillä niin että ihan pelottaa olla tiellä. Sais hiljentää tahtia jo kun on niin vanhakin. Kakun söivät jo! Kahdestaan! Ei saatu osallistua eikä saatu talloa sitä. Pöh. - Seppo

      Poista